Liian hyvää ollakseen totta?


Siis miun pää on ku Pamplonan härkäjuoksuissa. Mie en ite edes kestä perässä, kuolin jo siihen ensimmäiseen härkäkontaktiin. Pääsisinpä hetkeks aikaa nurkan taakse piiloon. Tänään on taas sellanen päivä, et kaikki on ihan varmasti miua vastaan ja kaikilla on joku salaliitto. Lumikokkareet tippuu katolta just miun päähän, kukaan ei kerro miulle vahingossakaan mitään kotipuolen uutisia ja mie tuun hulluks itteni kanssa!

Miulla oli huono viikonloppu kotikotona, oli kivaa muuten, mut kaukainen ystäväni alkoholi ilmestyi taas ihmisten verenkiertoon, kun olisin halunnu vaan olla niiden kanssa selvinpäin. Ei siitä sen enempää, en vaan pidä siitä, että ihmiset juo itsensä idioottikuntoon. Oon päättänyt, että siinä tilanteessa kun miua käy ahdistaa se ihmisten toikkarointi nin mie liukenen paikalta vähin äänin herättämättä huomiota. Se voi kuulostaa vähän party pooperin toiminnalta, mutta tässä asiassa mie en taivu. Miulle on nalkutettu siitä, että älä kanna aikuisista ihmisistä huolta, jos ne on kääliöitä (=känniääliöitä), mutta sitten sitä katotaan kieroon, jos lähden pois kesken ”hauskuuden”. Tää on taas näitä ”Ei se unelmien mies kotoa hae, mutta ei se ehtimällä löydy”-skenaarioita. On valinnut sen, että voin itse lähteä ja se pitää. En saanut siis nukuttua kunnolla la-su-välisenä, joten oon aivan sekaisin unirytmeissäni. Noh eipä tuo uutta ole.

Oon nähnyt myös unta nyt viime aikoina, sanotaan nyt vaikka parin viikon sisään varmaan kolmesti, että oon auton ratissa ajamassa. Oon koittanut googlailla, et mitähän tää meinaa. Vastaukset on ollu tätä luokkaa:

”Auton ajaminen merkitsee sisäistä levottomuutta ja enteilee muutosta. Autoon nouseminen kertoo, että suunniteltu matka muuttuu.”

”Auto kuvaa psykologin mukaan kykyäsi tehdä johdonmukaisia päätöksiä saavuttaaksesi tietyn päämäärän. Hallitsematon ajoneuvo voi tarkoittaa, ettet tunne hallitsevasi omaa polkuasi kohti menestystä. Wallace neuvoo jälleen hölläämään otetta. Aina ei tarvitse kontrolloida kaikkea. Anna vaistojesi ja halujesi ohjata sinua oikeaan suuntaan.”

”Yleensä auto tarkoittaa unennäkijää itseään ja hänen elämänsä kulkua. Auton ulkonäkö kielii siitä miltä henkilö haluaisi näyttää muitten silmissä. Auton kunto kertoo kulun helppoudesta taikka vaikeudesta, koneviat hankaloittavat matkaa jne. Entä kuinka unessa ajat autoa? Onko ajotyyli rehvakas ja ylimielinen vai otatko myös toiset huomioon?”

”Itsesi fyysinen symboli elämässäsi. Kiinnitä huomiota siihen, kuka autoa ajaa? Jos ajat autoa itse, kontrolloit elämääsi tai haluat kontrolloida sitä paremmin, jos joku toinen ajaa, hän kontrolloi elämääsi.
Minkä värinen auto on ja missä kunnossa se on? Millaista tietä pitkin auto kulkee? Minne olet menossa?"

" Huonokuntoinen tie kehottaa valitsemaan suunnan uudelleen.
Auton koko kertoo, kuinka energinen olet päivätietoisuudessasi. Iso auto = paljon energiaa, pieni auto = vähän energiaa.”

Mie uskon siis uniin siinä mielessä, että ne heijastaa piiloviestein siun normaalia elämää. Tää unissa autoilu on tosi hämmentävää, koska miullahan ei siis ole korttia, mutta tykkään kyllä matkustaa kyydissä, jos on turvallinen kuski. Neposen kyydissä miua pelottaa aina, koska se on niin sellanen ”löysäranne” eli rivakka esim. risteyksissä, sama iskän kyydissä vaikka mie kyllä toki luotan sen ajotaitoon kokemusten kautta. Äitistä huomaa, että sitä jännittää välillä itteensäkin nin se luo miulle sellasen, et apua nyt pitää olla kauhukahvassa kiinni. Jaatisen kyydissä pimeellä jännittää, koska sitäkin jännittää ja tossa viime vuoden puolella sen auto lähti luistelemaan niin haipakkata vauhtia nin sit jäi sellanen pieni kytevä pelko tuonne jonnekkin. Mie jotenkin uskoisin, et tää juttu liittyy HerkkuBebeen jollain alitajuisella tasolla. Myös iltabusseissa miua aina jännittää, että jos en nää tielle asti nin me varmasti lennetään jontkaan.

Me viimeksi puhuttiin ÄitiRauhan kanssa miun kontrollintarpeesta, joka on miusta hassua (koska kuvittelin olevani aika rento ja suhteellisen spontaani), mutta toki ihan järkevääkin. En muista mistä se juttu lähti, mutta siinä keskustellessa olikin ihan järkevä ajatus ja se, että huomaan itessäni niitä piirteitä tuo miulle tiettyä mielenrauhaa, koska tiedostan sen, et ahaa tää juttu olikin näin ja sitten osaa välttää niitä laukasevia tilanteita. Esimerkiksi tuolla koulussa saatan saada ihan jäätävät raivarit siitä, jos joku on siirtänyt miun tavaroita kysymättä lupaa. Miulla oli joku toinen hyvä esimerkki myös tästä, että pakko saada ite tehä tai muuten universumi järkkyy, mut mie unohdin sen. Noh tästä autoilusta ja kontrollifriikkiydestä päästään siihen, että tajusin tuossa viikonloppuna myös sen kun oltiin pelkät sisarukset kaupassa ja Neponen ajoi Jaatisen autolla. Tultiin siihen yhteen tuttuun mutkaan mikä on talvisin tosi liukas ja miusta Neponen ajoi siihen liian kovasti. Miun oli pakko laittaa silmät kiinni ja sit se tieto iski ku kirkkaalta taivaalta. Miua pelottaa toisten kyydissä, kun mie en ite oo ohjaksissa. Kuvitelkaa, et ootte liukkaalla kelillä auton kyydissä ja sitten siun kädet on sidotut, ettekä voi puhua ettekä tehdä mitään (jos ollaan apparin paikalla niin ei silloinkaan tartuta rattiin, jos lähtee luistamaan mutkassa, mutta kuvitelkaa se tunne) ja te ette luota kuskiin. Se on ihan hirvee tunne ja pakko vaan uskoa siihen, että mitään pahaa ei tapahdu ja me selvitään tästä. Pleikkapelaajat tekee sitä tosi usein, että ne yleensä heiluttaa käsiä ja ohjaimia sinne suuntaan jonne ollaan menossa nin mie teen sitä samaa autossa: poljen kuvitteellisia jarruja ja kääntelen rattia. Onneks mie pääsen torstaina taas höpöttämää itteni kipeäksi ÄitiRauhan sohvalle.

Tästä päästään HerkkuBebeen. Miulla on varmasti joku vika päässä, kun en voi höllätä ihmissuhteissa ollenkaan. Ihanaa, että kaikki on sanonut, et nauti nyt ja annat vaan mennä nin sit ite oon kuitenkin ihan jökissä ja panikoimassa, et nööyy, kaikki pitää suunnitella ja valmistella. Jaatinenkin sanoi miua äsken puhelimessa hulluksi. HerkkuBebe laittoi miulle siis viikonloppuna viestiä, että ”En tiie miten mut oon niinku iha sairaan kuumana suhun” (sensuroin sitä hieman), josta mie menin pienesti paniikkiin ja enkä tiennyt mitä vastata. Ei kukaan ole ikinä ennen käynyt kuumana miun upean ulkorungon takia. (Tuo äskeinen oli sarkasmia.) Noh sit vastasin jotain urpoa yöllä neljältä, kun en aiemmin saanut sille mielenrauhaa. Sitten oli aamulla ystävällismielisesti vastannut ja kertoi kuinka haluisi minua. Voi pojat ja tytöt niin minäkin sinua! Uskon taikauskoisesti myös siihen, että mitä useemmalle ihmiselle hänestä kerron nin sitä nopeemmin se menee vituiks koko homma. Miulla on joku hiton tarve romantisoida koko ajan tää asia, mut sit kuitenkin se laittaa jännää kakkaa housuun, jos toinen laittaa viestin, että well helou, mikä mama. Oon myös kuluttanut monta iltaa miettimällä, että kuinka juuri nyt, kun oli pääsemässä hyvään vauhtiin tässä ”strong, independent woman”-shaisselissa ja nyt sit tulee viestiä tuollaselta jumalolennolta, et ei mua haittais nähdä sua esim. viikottain. MITÄ MÄ TEEN?????

Miun hullupäisyys ei kestä tätä vaan se haluaa koko ajan terrisoida kaikki friikkaamalla ja säikyttelemällä itseänsä. Tänään oli ihan vitun huono päivä itsetunnon kanssa. Kaikki oli paskaa päällä ja näytti kamalalta, kaikki tuntui myös kamalalta. Sit miulla on tapana hillua yläosattomissa nin tänään se kuvatus peilissä oli ihan hirveä ihrakasa, kunnon lihava pierupulla. Miksi jumalolento miua haluaa, kun se voisi saada kenet tahansa? Maisa Torpasta Sofia Belorfiin. Sitten siinä hetken aikaa lihavuuksiani puristeltuani teki mieli hautautua isoimpaan paitaan minkä jaksan kaivaa ja mököttää koko loppuviikko. Päätin myös, että nyt loppuu herkuttelu, 30 päivää pelkkää oikeeta ruokaa. Vihaan jo nyt itseäni tämän typerän päätöksen tiimoilta. Mie tykkään pullasta ja mie tykkään suklaasta. HerkkuBebe on vaan jotenki ihan kamalan sulonen, että aina tekis mieli vaan ottaa sen poskista kiinni ja rutistella ja lässyttää, kun koiralle. Mie oon taas tatuoitu pullukka ja hieman sekopäinen narttupää. Ei kukaan minuun käy kuumana.

Puhuttiin siis Jaatisen kanssa tosissaan puhelimessa, kerroin myös aivan kaiken salaliittoteorioista ja ahdistuksista. Fiilaan ahdistusta siihen, että en voi kontrolloida tätä HerkkuBeben kanssa olevaa tilannetta ja siksi miun tekisi mieli pilata se uikuttamalla typeriä ja kyselemällä hölmöjä turhautumiseen asti. Mie voisin karkottaa sen ihmisen ennen kun se haluaa karkottaa miut TAI vielä pahempaa: tykästyä minuun enemmän kun fyysisesti ja herätä siihen todellisuuteen, että mie oikeasti en tee miun elämässä mitään hienoa tai sen kummempaa, kun Netflixiä. Tää on ihan tyhmä ajatus (niin kuin miun kaikki viime tuntien ajatukset yleensä), kun HB kertoi, että sillä on railakas opiskelijaelämä ollut nin sitten taas mitä hän olisi minua tuomitsemaan miun kölliköistä?Näytin Neposelle HBn kuvaa ja Neposen suu loksahti auki: "Kesäheinä siis miten sie oot onnistunut?". Tiedän, että Neponen ei sitä niin tarkottanut miltä se kuulostaa, mutta jäi se silti vaivaamaan, että mitä se sitten loppujen lopuksi tarkoittikaan?

Joka kerta kun mie tapaan tollasen kuuman uroksen nin miulle tulee väistämättä tää ikuinen salaliitto mieleen: poikaporukka tekee vedon, et se joku löytää rumimman tytön ja tyrkkää sitä, saa jonkun tietyn rahasumman. Kävin tänään niin ylikierroksilla, että olin ihan satavarma, et HB ja sen kaverit on pelannut saunaillassa Tinderiä ja helou helou, mie oon saapunut kuvioihin ja sitten sen kaverit on sillai: ”Saat pari hunttii jos panet tota mimmii”. Mie tiedän kuinka järjetöntä tää tällänen pyörittely on ja tällä saa pilattua hyvin päivänsä, been there done that. Harmittaa olla tällänen PelkoPetteri, piina ja paniikki samassa kehossa. En kuitenkaan aio pilata tätä näillä hulluilla tavoilla mitkä on todettu aiemmin jo ihmisiä karkottavaks. Aion mennä istumaan lumihankeen, upottaa myös pääni, jotta voisin säilyttää edes pienet rippeet itsestäni. Toinen salaliitto oli se, että HBllä on varmasti niin kuumia opiskelijatytyjä siellä tyrkyllä, että ei se miua enää muista parin viikon päästä, joka myöskin on ihan vitun absurdia, koska MIE olin ite alusta lähtin sitä mieltä, et okei tää on vaan kertaluontoinen tapaaminen ja kun se lähtee nin mie pääsen syömään ja kattoo Netfilixiä. MIE oon psyykkannut itteäni koko ajan kertaluontoisuuteen ja siihen sellaseen kaverit eduilla hommiin nin miksi sen muut kumppanit miun Annelia kutittaa? Sitten taas Jaatinen muistutti miua, että onko miulle tullut mieleen, että mitä jos mie oonkin HerkkuBeben mielestä kuuma. No on, mutta silti se tuntuu niin hölmöltä, mutta sitten taas toisen tunteiden kieltäminen on myös väärin. Et sie voi mennä kaupungille osottelemaan sormella ja sanoa, että sie et voi tuntea näin, koska minäkään en tunne niin. Typerä nainen. Sitten myös sekin, että miksi kukaan tervejärkinen ihminen käyttäisin aikaansa ja energiaansa viestittelyyn, jos se on vaan pelkkää hevosenleikkiä? Koitin tässä nyt vaan takoa itselleni päähän, että jos HB miusta pitää tälläsenä nin sitten se pitää, mutta aika laimeasti tuo jäi kiinni. Pitää nyt vaan niellä se totuus, että sillä on jonkin tason kiinnostus ja that’s it. Miun pitää vaan paistatella siinä auringossa, kun jumalatar konsonaan. Ilman romantisointia.

Tässä ei varmasti tullut kaikki ajatukset selvästi perille, ainakaan itelle, mutta jospa ajatukset kirkastuu torstaina ÄitiRauhan kanssa. Nyt nukkumaan ja uneksimaan herkuista, pullista ja pylyistä!


Kommentit

Suositut tekstit