Liian hyvää ollakseen totta?
Siis miun pää on ku Pamplonan härkäjuoksuissa. Mie en ite
edes kestä perässä, kuolin jo siihen ensimmäiseen härkäkontaktiin. Pääsisinpä
hetkeks aikaa nurkan taakse piiloon. Tänään on taas sellanen päivä, et kaikki
on ihan varmasti miua vastaan ja kaikilla on joku salaliitto. Lumikokkareet
tippuu katolta just miun päähän, kukaan ei kerro miulle vahingossakaan mitään
kotipuolen uutisia ja mie tuun hulluks itteni kanssa!
Miulla oli huono viikonloppu kotikotona, oli kivaa muuten,
mut kaukainen ystäväni alkoholi ilmestyi taas ihmisten verenkiertoon, kun
olisin halunnu vaan olla niiden kanssa selvinpäin. Ei siitä sen enempää, en
vaan pidä siitä, että ihmiset juo itsensä idioottikuntoon. Oon päättänyt, että
siinä tilanteessa kun miua käy ahdistaa se ihmisten toikkarointi nin mie
liukenen paikalta vähin äänin herättämättä huomiota. Se voi kuulostaa vähän
party pooperin toiminnalta, mutta tässä asiassa mie en taivu. Miulle on
nalkutettu siitä, että älä kanna aikuisista ihmisistä huolta, jos ne on
kääliöitä (=känniääliöitä), mutta sitten sitä katotaan kieroon, jos lähden
pois kesken ”hauskuuden”. Tää on taas näitä ”Ei se unelmien mies kotoa hae,
mutta ei se ehtimällä löydy”-skenaarioita. On valinnut sen, että voin itse lähteä
ja se pitää. En saanut siis nukuttua kunnolla la-su-välisenä, joten oon aivan
sekaisin unirytmeissäni. Noh eipä tuo uutta ole.
Oon nähnyt myös unta nyt viime aikoina, sanotaan nyt vaikka
parin viikon sisään varmaan kolmesti, että oon auton ratissa ajamassa. Oon koittanut googlailla,
et mitähän tää meinaa. Vastaukset on ollu tätä luokkaa:
”Auton ajaminen
merkitsee sisäistä levottomuutta ja enteilee muutosta. Autoon nouseminen
kertoo, että suunniteltu matka muuttuu.”
”Auto kuvaa psykologin
mukaan kykyäsi tehdä johdonmukaisia päätöksiä saavuttaaksesi tietyn päämäärän.
Hallitsematon ajoneuvo voi tarkoittaa, ettet tunne hallitsevasi omaa
polkuasi kohti menestystä. Wallace neuvoo jälleen hölläämään otetta. Aina ei tarvitse
kontrolloida kaikkea. Anna vaistojesi ja halujesi ohjata sinua oikeaan
suuntaan.”
”Yleensä auto
tarkoittaa unennäkijää itseään ja hänen elämänsä kulkua. Auton ulkonäkö kielii
siitä miltä henkilö haluaisi näyttää muitten silmissä. Auton kunto kertoo
kulun helppoudesta taikka vaikeudesta, koneviat hankaloittavat matkaa jne. Entä
kuinka unessa ajat autoa? Onko ajotyyli rehvakas ja ylimielinen vai otatko myös
toiset huomioon?”
”Itsesi fyysinen
symboli elämässäsi. Kiinnitä huomiota siihen, kuka autoa ajaa? Jos ajat autoa
itse, kontrolloit elämääsi tai haluat kontrolloida sitä paremmin, jos joku
toinen ajaa, hän kontrolloi elämääsi.
Minkä värinen auto on ja missä kunnossa se on? Millaista tietä pitkin auto kulkee? Minne olet menossa?"
Minkä värinen auto on ja missä kunnossa se on? Millaista tietä pitkin auto kulkee? Minne olet menossa?"
" Huonokuntoinen tie kehottaa valitsemaan suunnan uudelleen.
Auton koko kertoo, kuinka energinen olet päivätietoisuudessasi. Iso auto = paljon energiaa, pieni auto = vähän energiaa.”
Mie uskon siis uniin siinä mielessä, että ne heijastaa
piiloviestein siun normaalia elämää. Tää unissa autoilu on tosi hämmentävää,
koska miullahan ei siis ole korttia, mutta tykkään kyllä matkustaa kyydissä,
jos on turvallinen kuski. Neposen kyydissä miua pelottaa aina, koska se on niin
sellanen ”löysäranne” eli rivakka esim. risteyksissä, sama iskän kyydissä
vaikka mie kyllä toki luotan sen ajotaitoon kokemusten kautta. Äitistä huomaa,
että sitä jännittää välillä itteensäkin nin se luo miulle sellasen, et apua nyt
pitää olla kauhukahvassa kiinni. Jaatisen kyydissä pimeellä jännittää, koska
sitäkin jännittää ja tossa viime vuoden puolella sen auto lähti luistelemaan
niin haipakkata vauhtia nin sit jäi sellanen pieni kytevä pelko tuonne
jonnekkin. Mie jotenkin uskoisin, et tää juttu liittyy HerkkuBebeen jollain
alitajuisella tasolla. Myös iltabusseissa miua aina jännittää, että jos en nää tielle asti nin me varmasti lennetään jontkaan.
Me viimeksi puhuttiin ÄitiRauhan kanssa miun
kontrollintarpeesta, joka on miusta hassua (koska kuvittelin olevani aika rento ja suhteellisen spontaani), mutta toki ihan järkevääkin. En
muista mistä se juttu lähti, mutta siinä keskustellessa olikin ihan järkevä
ajatus ja se, että huomaan itessäni niitä piirteitä tuo miulle tiettyä
mielenrauhaa, koska tiedostan sen, et ahaa tää juttu olikin näin ja sitten osaa välttää niitä laukasevia tilanteita. Esimerkiksi tuolla koulussa saatan saada ihan jäätävät raivarit
siitä, jos joku on siirtänyt miun tavaroita kysymättä lupaa. Miulla oli joku
toinen hyvä esimerkki myös tästä, että pakko saada ite tehä tai muuten
universumi järkkyy, mut mie unohdin sen. Noh tästä autoilusta ja
kontrollifriikkiydestä päästään siihen, että tajusin tuossa viikonloppuna myös
sen kun oltiin pelkät sisarukset kaupassa ja Neponen ajoi Jaatisen autolla.
Tultiin siihen yhteen tuttuun mutkaan mikä on talvisin tosi liukas ja miusta
Neponen ajoi siihen liian kovasti. Miun oli pakko laittaa silmät kiinni ja sit
se tieto iski ku kirkkaalta taivaalta. Miua pelottaa toisten kyydissä, kun mie
en ite oo ohjaksissa. Kuvitelkaa, et ootte liukkaalla kelillä auton kyydissä ja
sitten siun kädet on sidotut, ettekä voi puhua ettekä tehdä mitään (jos ollaan
apparin paikalla niin ei silloinkaan tartuta rattiin, jos lähtee luistamaan
mutkassa, mutta kuvitelkaa se tunne) ja te ette luota kuskiin. Se on ihan
hirvee tunne ja pakko vaan uskoa siihen, että mitään pahaa ei tapahdu ja me
selvitään tästä. Pleikkapelaajat tekee sitä tosi usein, että ne yleensä
heiluttaa käsiä ja ohjaimia sinne suuntaan jonne ollaan menossa nin mie teen
sitä samaa autossa: poljen kuvitteellisia jarruja ja kääntelen rattia. Onneks
mie pääsen torstaina taas höpöttämää itteni kipeäksi ÄitiRauhan sohvalle.
Tästä päästään HerkkuBebeen. Miulla on varmasti joku vika
päässä, kun en voi höllätä ihmissuhteissa ollenkaan. Ihanaa, että kaikki on sanonut, et nauti nyt ja annat vaan mennä nin sit ite oon kuitenkin ihan jökissä ja panikoimassa, et nööyy, kaikki pitää suunnitella ja valmistella. Jaatinenkin sanoi miua äsken
puhelimessa hulluksi. HerkkuBebe laittoi miulle siis viikonloppuna viestiä,
että ”En tiie miten mut oon niinku iha sairaan kuumana suhun” (sensuroin sitä
hieman), josta mie menin pienesti paniikkiin ja enkä tiennyt mitä vastata. Ei
kukaan ole ikinä ennen käynyt kuumana miun upean ulkorungon takia. (Tuo
äskeinen oli sarkasmia.) Noh sit vastasin jotain urpoa yöllä neljältä, kun en
aiemmin saanut sille mielenrauhaa. Sitten oli aamulla ystävällismielisesti
vastannut ja kertoi kuinka haluisi minua. Voi pojat ja tytöt niin minäkin sinua!
Uskon taikauskoisesti myös siihen, että mitä useemmalle ihmiselle hänestä
kerron nin sitä nopeemmin se menee vituiks koko homma. Miulla on joku hiton tarve
romantisoida koko ajan tää asia, mut sit kuitenkin se laittaa jännää kakkaa
housuun, jos toinen laittaa viestin, että well helou, mikä mama. Oon myös
kuluttanut monta iltaa miettimällä, että kuinka juuri nyt, kun oli pääsemässä
hyvään vauhtiin tässä ”strong, independent woman”-shaisselissa ja nyt sit tulee
viestiä tuollaselta jumalolennolta, et ei mua haittais nähdä sua esim. viikottain.
MITÄ MÄ TEEN?????
Miun hullupäisyys ei kestä tätä vaan se haluaa koko ajan
terrisoida kaikki friikkaamalla ja säikyttelemällä itseänsä. Tänään oli ihan
vitun huono päivä itsetunnon kanssa. Kaikki oli paskaa päällä ja näytti kamalalta,
kaikki tuntui myös kamalalta. Sit miulla on tapana hillua yläosattomissa nin
tänään se kuvatus peilissä oli ihan hirveä ihrakasa, kunnon lihava pierupulla. Miksi
jumalolento miua haluaa, kun se voisi saada kenet tahansa? Maisa Torpasta Sofia
Belorfiin. Sitten siinä hetken aikaa lihavuuksiani puristeltuani teki mieli hautautua
isoimpaan paitaan minkä jaksan kaivaa ja mököttää koko loppuviikko. Päätin
myös, että nyt loppuu herkuttelu, 30 päivää pelkkää oikeeta ruokaa. Vihaan jo
nyt itseäni tämän typerän päätöksen tiimoilta. Mie tykkään pullasta ja mie tykkään
suklaasta. HerkkuBebe on vaan jotenki ihan kamalan sulonen, että aina tekis
mieli vaan ottaa sen poskista kiinni ja rutistella ja lässyttää, kun koiralle.
Mie oon taas tatuoitu pullukka ja hieman sekopäinen narttupää. Ei kukaan minuun käy kuumana.
Puhuttiin siis Jaatisen kanssa tosissaan puhelimessa, kerroin
myös aivan kaiken salaliittoteorioista ja ahdistuksista. Fiilaan ahdistusta
siihen, että en voi kontrolloida tätä HerkkuBeben kanssa olevaa tilannetta ja
siksi miun tekisi mieli pilata se uikuttamalla typeriä ja kyselemällä hölmöjä
turhautumiseen asti. Mie voisin karkottaa sen ihmisen ennen kun se haluaa
karkottaa miut TAI vielä pahempaa: tykästyä minuun enemmän kun fyysisesti ja
herätä siihen todellisuuteen, että mie oikeasti en tee miun elämässä mitään
hienoa tai sen kummempaa, kun Netflixiä. Tää on ihan tyhmä ajatus (niin kuin miun
kaikki viime tuntien ajatukset yleensä), kun HB kertoi, että sillä on railakas
opiskelijaelämä ollut nin sitten taas mitä hän olisi minua tuomitsemaan miun
kölliköistä?Näytin Neposelle HBn kuvaa ja Neposen suu loksahti auki: "Kesäheinä siis miten sie oot onnistunut?". Tiedän, että Neponen ei sitä niin tarkottanut miltä se kuulostaa, mutta jäi se silti vaivaamaan, että mitä se sitten loppujen lopuksi tarkoittikaan?
Joka kerta kun mie tapaan tollasen kuuman uroksen nin miulle tulee väistämättä tää ikuinen salaliitto mieleen: poikaporukka tekee vedon, et se joku löytää rumimman tytön ja tyrkkää sitä, saa jonkun tietyn rahasumman. Kävin tänään niin ylikierroksilla, että olin ihan satavarma, et HB ja sen kaverit on pelannut saunaillassa Tinderiä ja helou helou, mie oon saapunut kuvioihin ja sitten sen kaverit on sillai: ”Saat pari hunttii jos panet tota mimmii”. Mie tiedän kuinka järjetöntä tää tällänen pyörittely on ja tällä saa pilattua hyvin päivänsä, been there done that. Harmittaa olla tällänen PelkoPetteri, piina ja paniikki samassa kehossa. En kuitenkaan aio pilata tätä näillä hulluilla tavoilla mitkä on todettu aiemmin jo ihmisiä karkottavaks. Aion mennä istumaan lumihankeen, upottaa myös pääni, jotta voisin säilyttää edes pienet rippeet itsestäni. Toinen salaliitto oli se, että HBllä on varmasti niin kuumia opiskelijatytyjä siellä tyrkyllä, että ei se miua enää muista parin viikon päästä, joka myöskin on ihan vitun absurdia, koska MIE olin ite alusta lähtin sitä mieltä, et okei tää on vaan kertaluontoinen tapaaminen ja kun se lähtee nin mie pääsen syömään ja kattoo Netfilixiä. MIE oon psyykkannut itteäni koko ajan kertaluontoisuuteen ja siihen sellaseen kaverit eduilla hommiin nin miksi sen muut kumppanit miun Annelia kutittaa? Sitten taas Jaatinen muistutti miua, että onko miulle tullut mieleen, että mitä jos mie oonkin HerkkuBeben mielestä kuuma. No on, mutta silti se tuntuu niin hölmöltä, mutta sitten taas toisen tunteiden kieltäminen on myös väärin. Et sie voi mennä kaupungille osottelemaan sormella ja sanoa, että sie et voi tuntea näin, koska minäkään en tunne niin. Typerä nainen. Sitten myös sekin, että miksi kukaan tervejärkinen ihminen käyttäisin aikaansa ja energiaansa viestittelyyn, jos se on vaan pelkkää hevosenleikkiä? Koitin tässä nyt vaan takoa itselleni päähän, että jos HB miusta pitää tälläsenä nin sitten se pitää, mutta aika laimeasti tuo jäi kiinni. Pitää nyt vaan niellä se totuus, että sillä on jonkin tason kiinnostus ja that’s it. Miun pitää vaan paistatella siinä auringossa, kun jumalatar konsonaan. Ilman romantisointia.
Joka kerta kun mie tapaan tollasen kuuman uroksen nin miulle tulee väistämättä tää ikuinen salaliitto mieleen: poikaporukka tekee vedon, et se joku löytää rumimman tytön ja tyrkkää sitä, saa jonkun tietyn rahasumman. Kävin tänään niin ylikierroksilla, että olin ihan satavarma, et HB ja sen kaverit on pelannut saunaillassa Tinderiä ja helou helou, mie oon saapunut kuvioihin ja sitten sen kaverit on sillai: ”Saat pari hunttii jos panet tota mimmii”. Mie tiedän kuinka järjetöntä tää tällänen pyörittely on ja tällä saa pilattua hyvin päivänsä, been there done that. Harmittaa olla tällänen PelkoPetteri, piina ja paniikki samassa kehossa. En kuitenkaan aio pilata tätä näillä hulluilla tavoilla mitkä on todettu aiemmin jo ihmisiä karkottavaks. Aion mennä istumaan lumihankeen, upottaa myös pääni, jotta voisin säilyttää edes pienet rippeet itsestäni. Toinen salaliitto oli se, että HBllä on varmasti niin kuumia opiskelijatytyjä siellä tyrkyllä, että ei se miua enää muista parin viikon päästä, joka myöskin on ihan vitun absurdia, koska MIE olin ite alusta lähtin sitä mieltä, et okei tää on vaan kertaluontoinen tapaaminen ja kun se lähtee nin mie pääsen syömään ja kattoo Netfilixiä. MIE oon psyykkannut itteäni koko ajan kertaluontoisuuteen ja siihen sellaseen kaverit eduilla hommiin nin miksi sen muut kumppanit miun Annelia kutittaa? Sitten taas Jaatinen muistutti miua, että onko miulle tullut mieleen, että mitä jos mie oonkin HerkkuBeben mielestä kuuma. No on, mutta silti se tuntuu niin hölmöltä, mutta sitten taas toisen tunteiden kieltäminen on myös väärin. Et sie voi mennä kaupungille osottelemaan sormella ja sanoa, että sie et voi tuntea näin, koska minäkään en tunne niin. Typerä nainen. Sitten myös sekin, että miksi kukaan tervejärkinen ihminen käyttäisin aikaansa ja energiaansa viestittelyyn, jos se on vaan pelkkää hevosenleikkiä? Koitin tässä nyt vaan takoa itselleni päähän, että jos HB miusta pitää tälläsenä nin sitten se pitää, mutta aika laimeasti tuo jäi kiinni. Pitää nyt vaan niellä se totuus, että sillä on jonkin tason kiinnostus ja that’s it. Miun pitää vaan paistatella siinä auringossa, kun jumalatar konsonaan. Ilman romantisointia.
Tässä ei varmasti tullut kaikki ajatukset selvästi perille,
ainakaan itelle, mutta jospa ajatukset kirkastuu torstaina ÄitiRauhan kanssa.
Nyt nukkumaan ja uneksimaan herkuista, pullista ja pylyistä!
Kommentit
Lähetä kommentti