Monivalinta-ajatuksia

Olin illanvietossa Vantaalla miun ystävän Mylliksen ja sen poikaystävän plus heidän ystäväpariskunnan kanssa. Lähdin sinne varovasti tunnustellen, et millasta porukkaa tää nyt sit onkaan. Osakseen vaikutti myös se, että halusin tuulettumaan tuon case closedin jälkeen. Onneksi olin jättänyt casen lukon sopivasti auki ja yksi mörkö pääsi lyömään turpaan kunnon koukun suoraan palleaan: Herra36n (tekisi tähän mieli kirjoittaa, että markan suttura, mutta eihän kukaan itseään kunnioittava nainen sitä tee.. ) Kellonainen oli lisännyt omaan instagramiinsa kuvan HEIDÄN YHTEENSOPIVISTA RANNEKELLOISTAAN. VITTU. MOLEMPIEN KÄSISTÄ SYDÄNEMOJEILLA VARUSTETTUNA. JEESUKSENÄITIMAARIA. Olipa siinä sitten kiva istua sohvalla ja koittaa edes näyttää iloiselta vaikka oksettikin enemmän kuin krapulassa. Miun huuli väpätti ja en oo vähään aikaan taistellut kyyneliä vastaan noin kovaa, tuntui ihan siltä kun olisin niellyt 3-vuotiaan lapsen oksennustaudin ja laatikollisen Dubloja. Laitoin siinä muutamat hätäviestit ja kerroin, että haluaisin kotiin itkemään peiton alle ja laittaa sälekaihtimet kiinni kolmeksi viikoksi ja heittää puhelimen hevonlohilompakkoon.

Miua oksetti/oksettaa edelleen se, että miksi se teki mitään elettä edes miun suuntaan, koska sillä selvästi oli jo joku juttu sen kanssa avoinna, kun se eksyi miun peiton alle. Ja mie niin tyhmänä vaaleanpunaiset lasit päässä söin sitä pajunköyttä niin paljon, että taisin tehdä vaan itselleni rakkauskuplan ähkykuoleman. Miulla on ihan kamalan risteilevät tunteet tuon miehen (=emäsikalehmän) takia: 1) tekisi mieli marssia sen nenän eteen kertomaan pari valittua asiaa korotetulla äänellä ja lyödä sitä avokämmenellä poskelle hyvin isosti, tosi kipeästi ja erittäin teatraalisesti, 2) tekisi mieli mennä sen kanssa keskustelemaan asiasta niinkun aikuiset ihmiset ja hyväksyä se tilanne, että a) se on niin hönö, ettei se oo tajunnut missään vaiheessa, et pidän siitä ja b) se on onnellinen sen Kellomuijan kanssa, 3) tekisi mieli mennä räkäposkella ja itku silmässä itkemään sille, että mie oon huono ja miksei kukaan rakasta miua ja koittaa uikuttaa itsensä sen liiveihin takaisin (mutta eihän sitäkään kukaan itseään kunnioittava nainen tee). Kannatan itse vahvasti 1 ja 3 sekoitusta sopivassa suhteessa. Ainiin, on vielä itse asiassa myös 4) Olla puhumatta sille seuraavaan elämään asti ja osoittaa mieltä.

Siellä illanistujaisissa soi myös musiikki ja sitten sieltä ensin soi Ida Paulin ja Kalle Lindrothin Kuka mä sulle oon ja taas Kesäheinää vietiin, kun pässiä narussa. Sanat sopii kun nenä päähän tai nyrkki palleaan. Hetken päästä tuli Sini Yaseminin Lihasmuistissa, jonka tahtiin oon itkenyt aika monta kertaa tätä juttua, koska sekin sopii vaan niin hyvin tähän kaikkeen miun ajatuksiin. Sain kyllä myös hetkeksi unohdettua sen koko helvetin miehen ja miulla oli myös kivaa kaikesta huolimatta. Väsy alko painaa silmiä ja sit päätin, et nyt mie lähden takaisin miun huudeille ja miun omaan sänkyyn peittojen alle itkemään ja suremaan. Tsiigasin siinä kaikki vaihtoehdot kulkuneuvoista ja päädyin suoraan bussiin, joka vie kilometrin päähän miun määränpäästä. Myllis saatto miut pihalle ja neuvoi oikeeseen suuntaan ja halien jälkeen lähdin kipittämään jäätävässä kylmyydessä miun pysäkille. Siinä kun kävelin eteenpäin nin alko taas huuli väpättää, mutta kyyneliä ei vaan tullu. Miulle tuli myös tosi kova ikävä kotikotiin ja semmonen olo, et mitä vittuu mie teen keskellä ei-mitään-Vantaata kello puoli kahden aikaan helvetillisessä kylmyydessä yksin suremassa miestä, joka nukkuu tällä hetkellä toisen naisen kainalossa ja herää huomenna sen vierestä. Oli jotenkin tosi irrallinen ja unreal olo, et miksen mie pysty ohjailemaan tätä enää niinku samalla tavalla? Miksen voi olla se aina-niin-onnellinen-entinen Kesäheinä? Joka nauraa ja saa muut nauramaan. Siinä taapertaessa kuitenkin katoin taivaalle ja kiitin luojaani siitä, että on noi tähdet. Miulla on niin suuri rakkaussuhde tähtiin, ettei kukaan oikeastaan sitä tiedä. Ne tuo miulle semmosta mielenrauhaan, että voisin vaan nukkuu korkeella kerrostalon katolla tähtien alla ja tuntea todellista mindfulnessia ja inner peacea. Niihin mie haluaisin kadota. Siinä matkan aikana tuli myös silta, jonka alta kulki valtatie, josta pääsee Turkuun, joka juonti taas ajatukset Raputyttöön ja että sekin on varmaan sen poikaystävän kainalossa nukkumassa ja herää sen vierestä aamulla. Seuraavaks tuli vastaan jänispariskunta, jonka säikäytti tahtomattani, josta ruoskin itseäni tahattoman paljon. Pupuillakin on suhteet ja mie itken edelleen sen miehen perään, jolla ei oo hajuakaan kuinka paljon sen kosketus nyrjäyttää miun aivoja. Se maisema oli vaan jotain uskomatonta: kuusikko jonka takaa kajasti kirkkaampi valo, joka sekottu pimeeseen taivaaseen ja tähtiin, jotka toi miulle sillä hetkellä onnellisuutta.

Pääsin loppujen lopuksi pysäkille asti ja jo aiemmin tupakalla (olin vaan Mylliksen seuraneitinä) mietin, että mie tekisin mitä vaan jos mie voisin vaan karata: buukata viime hetken lennot ja lähteä täältä hevonhelvettiin. Siinä pysäkillä tuijotin lentoaseman suuntaan ja mietin vaan miun karkaussuunnitelmaa ja tähtiä. Siitä ajoi myös ohi monta autoa, joista selvästi näki, että ne on pimistelyajoilla eli siis heittämässä pimpparinkiä. Hetken päästä siitä kuvasi ohi lentoaseman suuntaan hieno Volvo ja nuori mies kuskina. Pohdin vaan siinä kaikessa kylmyydessä ja ahdistuksessa, että miksen voi pitää enää tuosta ihmisryhmästä? Yöajelijoista, nuorista miehistä, semmosista "well how you doin'? "-pojista jotka saa sukat pyörimään jaloissa nanosekunnissa. Raputyttö sai oman Bemmi-miehensä, mie menetin omani Kellonaiselle. Tuijottelin siinä myös omaa peilikuvaani ja sitten ne miun möröt päässä vasta villiintyikin: ruman ja lihavan irvikuva, kukapa tuollasta nyt siiten voisikaan haluta? Sopisit paljon paremmin friikkisirkukseen, kun normaalielämään! Mitä Kellonaisella on mitä miussa ei ole? Miksen riitä? Miksei kukaan hitto soikoon pidä miusta??

Valitettavasti jouduin myös siinä pysäkillä ollessa myöntämään itselleni, että tosiasia on vaan se, että kyllä mie siitä silti pidän vaikka se onkin ollut miua kohtaan ihan totaalirunkvistiaasi. Mie sovin sen kainaloon like a glove. Sillä on myös ollut paras syli tähän mennessä.

Haluaisin sinne.😭